tiistai 22. joulukuuta 2020

Mitä Teuvabiilin jälkeen?

Kuva: Hanne Välikangas

 

 

 

 

 

 

 

Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina osallisuusohjelman.

Osallisuusohjelmassa pohditaan osallisuutta keinona rakentaa yhteisöllistä

Teuvaa sekä kuntalaisten että kuntaorganisaation näkökulmasta

sekä esitellään käytännön tapoja osallistamiseen.

Osallisuutta voi olla monenlaista.

 

Tieto-osallisuus tarkoittaa sitä, että kuntalaisella on oikeus

tiedon saamiseen ja tuottamiseen. Tietoa saa vaikkapa kunnan

toimielinten esityslistoista, kunnan nettisivuilta ja some-kanavista.

 

Suunnitteluosallisuus on sitä, että kuntalainen osallistuu itseään

ja asuinympäristöään koskevan toiminnan ja palvelujen suunnitteluun.

Tätä edustaa mm. verkkokyselyt, nuorisovaltuusto ja kuntalaisraadit. 

 

Päätösosallisuudessa kuntalainen osallistuu itseään tai esim. asuinaluettaan

koskevan päätöksenteon valmisteluun ja päätöksentekoon.

Tätä tapahtuu esim.  luottamustoimielimissä, vaaleissa, kuntalaisten

kuulemistilaisuudessa ja osallistuvassa budjetoinnissa.

 

Toimintaosallisuus on kuntalaisen omaa toimintaa ja konkreettista

osallistumista omassa lähiympäristössään.

Tätä edustaa yhdistystoiminta, kohtaamispaikat, tapahtumat ja talkoot.

 

Kuntalaisten osallisuus oikeastaan ratkaisee kunnan olemassaolon oikeutuksen.

Kunnat on aikoinaan perustettu paikallisia yhteisiä asioita hoitamaan.

Niiden rooli on edelleen pääosin sama, vaikka vuosikymmenten mittaan

valtio onkin päätynyt ohjaamaan kuntien toimintaa monin tavoin.

Sote-uudistuksen joskus toteutuessa kuntien tehtävät ja resurssit

vähenevät olennaisesti. Eräällä tavalla kunnat palaavat juurilleen.

Tulevaisuudessa aktiivinen yhteisö on merkittävässä roolissa kuntien toiminnassa.

 

Syksyn mittaan Teuvabiili on kiertänyt kylillä eri teemojen merkeissä.

Koronarajoitukset ovat välillä muutelleet aikatauluja,

mutta toimintaa on silti pystytty hyvin järjestämään.

Nyt on aika kerätä kokemuksia ja miettiä,

mitä kokeilusta voisi opiksi ottaa.

Millaisella toimintatavalla pystyisimme parhaiten t

tulevina vuosina palveluja kylille tarjoamaan?

Mitkä palvelut olisivat tärkeimpiä?

Ja ketkä ovat ne kumppanit, joiden kanssa kylillä toimitaan?

Tarvitaanko autoa?

Miten kylätaloja hyödynnetään?

Isoja resursseja meillä tuskin on tarjota,

mutta yhteispelillä voidaan saada paljon aikaan.

Seurakunnat, yritykset, yhdistykset, liikelaitoskuntayhtymä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kolmen vuoden matka intoa puhkuen

Muistan sen hetken, kun Orrelan alaluokassa ideoitiin Teuvabiili-hanketta ensimmäistä kertaa Valtosen Pian ja Käkelän Annukan kanssa hyvinvo...