Kuva: Hanne Välikangas |
Kunnanvaltuusto hyväksyi maanantaina osallisuusohjelman.
Osallisuusohjelmassa pohditaan osallisuutta keinona rakentaa yhteisöllistä
Teuvaa sekä kuntalaisten että kuntaorganisaation näkökulmasta
sekä esitellään käytännön tapoja osallistamiseen.
Osallisuutta voi olla monenlaista.
Tieto-osallisuus tarkoittaa sitä, että kuntalaisella on oikeus
tiedon saamiseen ja tuottamiseen. Tietoa saa vaikkapa kunnan
toimielinten esityslistoista, kunnan nettisivuilta ja some-kanavista.
Suunnitteluosallisuus on sitä, että kuntalainen osallistuu itseään
ja asuinympäristöään koskevan toiminnan ja palvelujen suunnitteluun.
Tätä edustaa mm. verkkokyselyt, nuorisovaltuusto ja kuntalaisraadit.
Päätösosallisuudessa kuntalainen osallistuu itseään tai esim. asuinaluettaan
koskevan päätöksenteon valmisteluun ja päätöksentekoon.
Tätä tapahtuu esim. luottamustoimielimissä, vaaleissa, kuntalaisten
kuulemistilaisuudessa ja osallistuvassa budjetoinnissa.
Toimintaosallisuus on kuntalaisen omaa toimintaa ja konkreettista
osallistumista omassa lähiympäristössään.
Tätä edustaa yhdistystoiminta, kohtaamispaikat, tapahtumat ja talkoot.
Kuntalaisten osallisuus oikeastaan ratkaisee kunnan olemassaolon oikeutuksen.
Kunnat on aikoinaan perustettu paikallisia yhteisiä asioita hoitamaan.
Niiden rooli on edelleen pääosin sama, vaikka vuosikymmenten mittaan
valtio onkin päätynyt ohjaamaan kuntien toimintaa monin tavoin.
Sote-uudistuksen joskus toteutuessa kuntien tehtävät ja resurssit
vähenevät olennaisesti. Eräällä tavalla kunnat palaavat juurilleen.
Tulevaisuudessa aktiivinen yhteisö on merkittävässä roolissa kuntien toiminnassa.
Syksyn mittaan Teuvabiili on kiertänyt kylillä eri teemojen merkeissä.
Koronarajoitukset ovat välillä muutelleet aikatauluja,
mutta toimintaa on silti pystytty hyvin järjestämään.
Nyt on aika kerätä kokemuksia ja miettiä,
mitä kokeilusta voisi opiksi ottaa.
Millaisella toimintatavalla pystyisimme parhaiten t
tulevina vuosina palveluja kylille tarjoamaan?
Mitkä palvelut olisivat tärkeimpiä?
Ja ketkä ovat ne kumppanit, joiden kanssa kylillä toimitaan?
Tarvitaanko autoa?
Miten kylätaloja hyödynnetään?
Isoja resursseja meillä tuskin on tarjota,
mutta yhteispelillä voidaan saada paljon aikaan.
Seurakunnat, yritykset, yhdistykset, liikelaitoskuntayhtymä?